Takana hyvin hieno päivä, sain kaverin houkuteltua mukaan käymään kaapuntilla markkinoilla. Markkinat taas osoittautuivat, yllätysyllätys, aivan yhtä turhiksi ja tyhjiksi kuin viimeisen 2 vuoden aikana muutenkin, eli kojuja ei ollut juuri ollenkaan, ja ne kojut, joita löytyi, eivät sitten omanneet mitään laisinkaan kiinnostavaa. Markkinoiden petettyä meidät, suuntasimme kirppiskierrokselle (hurjaan 2 kirppariin joilla tässä kaupungissa kannattaa käydä), ja se osoittautui, niin minulle, kuin kaverillekin, kohtalaisen tuottoisaksi:

Kaveri löysi itselleen hienot "mummotossut", sellaiset ruskeat "Reinokuvioidut" mutta "Ainomalliset", sillä erotuksella että tossuissa ei Ainoissa olevaa valkeaa "kääntöreunusta" ollut laisinkaan, ja tupsu oli enemmänkin karvainen kuin tuollainen villapompula. Hienot kuitenkin, ja jos minulla ei olisi niin kamalan suuri jalka, olisin ostanut tossut itse (tai siis minun jalassanihan ei ollut mitään vikaa, tossun koko ja kaverin jalka nyt vain sattuivat kohtaamaan toisensa paremmin molempien ollessa lähempänä kokoa 37,5, verrattuna minun 39-40 jalkaani.. Kateellinen, minäkö?). Löytöihin kuului myös takki, jonka molemmat mielsivät heti joko salapoliisitouhuihin tai itsensäpaljasteluun, sellainen harmaanvihertävä pitkähkö trenssi, josta saa hyvän (ja nätin!) kevät/kesä/syystakin pienellä fiksauksella (as helmaa hieman lyhyemmäksi, niin päästään eroon itsensäpaljasteluviboista, ja hieman muotolaskoksia, sillä takki näytti liian suurelta pienikokoisen kaverin päällä).

Itselleni löysin ensimmäiseltä kirpparilta tämän Reflex:in pitkän, punaisen neuletopin/liivin/mekon, joka suorastaan kirkui tulla juuri minun ostamakseni (jotain etuakin siitä, että itseltä löytyy muotoa paljon, ja kaverilta väh. 1 koko vähemmän).

Toiselta kirpparilta löytyikin sitten hieman enemmän tavaraa, nimittäin

Tummanvihreä pikkulaukku, joka sopi loistavasti tänään käyttämiini tummanvihreisiin sukkahousuihin. Laukun läpässä olevassa "kultaisessa" lätkässä lukee P.T. Design, ja pienellä googlettamisella selvisi, että, toisinkuin ehdin jo toivoa, laukku ei ole mikään huippulöytö joltain vanhalta suunnittelijalta, vaan ilmeisesti ihan tavallinen liikelahjayrityksen valmistama laukku. Ei se mitään, tykkään siitä silti <3

Kankaat tulevaan rusettivyöhön (punainen, ajattelin matkia koko höskän väreineen päivineen Oh Molly!-blogista, koska vyö vain yksinkertaisesti on niin hieno. + Uskoisin että tuosta punaisesta kankaasta jää vielä johonkin muuhunkin projektiin, sillä se on jonkun vanha, suurikokoinen suorakaiteenmuotoinen pöytäliina.. :D). Kellohameeseen taas tulisi tuo mustavihreäsininen "ihmekuvio", joka kauempaa katsottuna näyttää itseasiassa melkeinpä jossain vaiheessa (reggae-aikoina) suuressa suosiossani kylpeneeltä nk. hamppukuviolta, mutta joka lähempää tarkasteltuna onkin

jonkinsortin sorsia, joilla on vihreä ruumis ja sininen pää, ja vielä pienempänä yksityiskohtana tuollaisia sinisessä varressa kasvavia ruskeita osmankäämejä(?).

Löysin kirpparilta myös kirjan, jonka olen jo joskus aikoinaan omistanut, mutta joka erossa jäi sitten exälle, ja jonka kuva saa kertoa enemmän kuin tuhat sanaa:

Eikä tästä sen enempää kerrotakaan. Kiids.

 

Kirpparikierrokselta kotiutuessa kävin vielä kirjastossa lainailemassa kirjoja, ja silmiin sattui Joka tyypin kaavakirja II, ja tottakai se sitten lähti mukaan ääntäkin nopeammin, senverta usea henkilö sitä (ilmeisesti ykkösosaa, mutta eikös 2 ole aivan yhtä hyvä?) on minulle suositellut. Mukaan lähti myös jonkinsortin nostalgiahalusta lastenkirjaosastolta (kyllä...) Grimmin satukirja, Kaislikossa suhisee ja Hyppelihiiri Myökki-pyökki-metsässä. Viimeisin edellämainituista on kuulemma lapsena ollut suurin suosikkini, eikä ilman vähintään yhtä lukua kuulematta ole päässyt ikinä nukkumaan, ja kokonaisuudessaan kirja on luettu kuulemma reippaasti useampaankin kertaan.

Kirjastokäynnin jälkeen eksyin vielä kauppaan ostamaan tortilla-ainekset, ja kotiin tultua siirsin tortillavastuun kiltisti ukolle, kun itse aloin syömään Ökön kanssa pilttiä (voi että, muistan edelleen että ennen synnytystä ajattelin tekeväni kaikki lapseni ruoat itse, "pääseehän niin halvemmalla, ja on se lapsellekin parempi niin!"-perusteella, ja kun jälkeenpäin ajattelen asiaa, olen tainnut tehdä Ökölle ruokaa öh.. Muutaman kerran. Muuten on aina syöty pilttiä, edes asiaa sen kummemmin miettimättä. Illalla tietysti iltapuuro, ja aamulla aamupuuro, mutta kuitenkin), ja kun Ökö lopulta sai syötyä, siirryinkin kiltisti olohuoneeseen syömään sillä aikaa valmistuneita tortilloja, ja katsomaan Jason Stathamin uusinta leffaa, The Mechanic:ia. Erittäin hieno, mukavan toiminnantäyteinen elokuva, ja täytyy myöntää että onhan se Statham nyt komea! Ihan oikeasti, mielellään sitä katsoo! :D Leffasta löytyi myös ihanan-mukavan-hellyttävän-sekopäinen uusi lempibiisi, josta postauksen nimikin sai inspiraationsa :)

Päivän asuun kuuluivat jo aiemminkin mainitsemani tummanvihreät sukkahousut, jaloissa punaiset ballerinat, punainen pitkä toppi/mekko (yksinkertaisesti kokoa liian suurena ostettu toppi) ja topin päällä, kiitos turhan viileän lämpötilan ulkona (n. +9 astetta), musta lepakkohihainen villapaita ja päässä tuollainen punainen, valkopilkullinen öh, öh, kangas-rautalankahäkkyräjuttunen, jonka saa kivasti solmulle päälaelle. Päivän asusta en tunnetusti, edelleenkään, osaa ottaa sen kummempia kuvia, kun itselaukaisimen kanssa temppuilu on minun kömpelyydelläni ja poseeraustaidoillani aina tuhoontuomittua, jopa katastrofaalista, mutta jonkinsortin pärstäkerroinkuvaa (lähinnä esitelläkseni tuota solmuhärpäkettä, se on oikeesti tosi kiva!) sain sentään otettua hyvinkin teinimäisesti, hieman alaviistoon:

miksihän ilmeeni on noin epätoivoinen? o_O

Ja ai niin! Leivoin eilen muffinseja. Nimesin ne übersuklaamuffineiksi, koska ne takertuvat kitalakeen syödessä, ellei samalla juo jotain (mieluiten kahvia tai kylmää maitoa). Ohjeessa kehotettiin käyttämään 1 dl kaakaojauhetta, ja kaakaojauheella ilmeisesti tarkoitettiin ihan tavallista kaakaojauhetta. Minä käytin tummaa kaakaojauhetta, reilulla kädellä. Lisäsin joukkoon myös taloussuklaan palasia. Ne ovat oikeasti erittäin suklaisia.

ja kuvasta pääteltynä ehkä hieman epämuodostuneitakin? Onneksi se ei haittaa makua <3