Rapaisin tassunjäljin meän perheen elämään tassutteli eilettäin Turo-poika, 3,5-vuotias norjanharmaan hirvikoiran ja suomenpystykorvan sekoitus, ja vaikka Turolla nyt koti vaihtuikin, niin suurempaa ressiä ei nähtävissä ole, oma paikka löytyi olohuoneen nurkasta. Turo on "testattavana" ainakin viikon päivät meillä, että mitenkä Ökö tulee Turon kanssa, ja Turo Ökön kanssa, toimeen, ja jos kaikki menee hyvin, niin Turo jää meille ihan pysyvästi :) Syy omistajanvaihdokseen on edellisten omistajien ero, kun toisella osapuolella ei ole mahdollisuutta asunnossaan koiraa pitää, ja toisella taas ei yksikseen riitä aika Turolle.

Turo on ensivaikutelmalta varsin hyvätapainen, sillä vaikka välillä (yleensä leikkiessä tai leikin jälkeen, kun virtaa vielä riittäisi) huntalo onkin, se ei esimerkiksi hauku sisällä (ellei sitten leikissä villitse, ja toki innostuksissaan kun huomaa pääsevänsä eteiseen asti ja siitä ulos).

Erittäin hyvin aloitettu koulutus jatkuu meilläkin, ja kun peruskomennot ja sisäsiisteys sunmuu on jo hallinnassa, voi panostaa jo vähän enemmän sitten niihin hifistelyihin ;)

Tarkoitus olisi myös käydä vanhempieni luona, jotta isäni voisi käydä Turon kanssa metsällä, testaamassa josko jopa riistaviettiäkin löytyisi, kun kuitenkin Turon rotujen puolesta sitä luulisi olevan :)