Pitkällisten kääntelemisien ja vääntelemisien jälkeen onnistuin löytämään aikaa (ja jaksamista) istua tähän koneelle ihan kunnolla, ja päädyin kirjoittelemaan tännekin.

 

Valmistuminen häämöttää jo silmissä ihan todellisenakin, enää ei ole mitään muuta jäljellä kuin itse päättäjäiset, joissa sitten saa laittaa sen lakin päähänsä, ja kauanodotetun lappunivaskan kouransilmään.

 

Meän perheen elämään on (taas) tullu uusi koiruli, tällä kertaa 1,5-vuotias tyttönen, bichon frisé Cindy, jota tuttavallisemmin Sintiksi (kyllä, Sintti) kutsutaan. Sintti on suoraansanoen ylivilkas tapaus, joka jaksaisi riehua vaikka koko päivän, jos vain löytyisi joku, joka jaksaa riehua mukana.

Sintti on myös ehta isin tyttö, joka istuu sohvan käsinojalla odottamassa (yli 2 tuntia) että isi tulee kotiin pelaamasta jalkapalloa, eikä sitä tältä vartiopaikalta saa houkuteltua pois mikään muu, kuin herkut tai se, että koira itse käy tarkistamassa ikkunan viereltä, josko isi olisikin tuolla käytävässä piilossa.

"Pisoni" on trimmattava koira, jota tulee trimmata jopa n. kuukauden välein, mikäli haluaa turkin pysyvän hyvässä kunnossa. Onneksi tätini, jonka kennelistä Sinttikin on kotoisin, tekee trimmit, ja minä voin (yrittää) opetella katsomalla, niin ei tarvitse alkaa maksamaan hurjia summia koiran trimmauksesta jossain muualla. Sintin kanssa olisi tarkoitus alkaa käydä myös näyttelyissä, kunhan neiti saadaan koulutettua siihen pisteeseen, että sen kanssa voi sellaiseen lähteä :)

 

Neulomisen saralla on nyt kevään myötä ollut hiljaisempaa, aikaa on vienyt opiskelu, kodinhoito (tai ainakin sen hoitamisen suunnittelu) sekä "hiljalleen" paljastuvassa luonnossa liikkuminen.

Kirpparillakin olen ehtinyt (kerran.....) käydä, ja olisi pitänyt käydä aiemminkin. Olen monta kuukautta hakemalla hakenut itselleni

1. punaista patella-vyötä

2. jotain pienempää käsilaukkua kuin tuo valtava veska joka minulla jo on (vastauksena tarpeeseen löytyi tämä ihana kukonaskel-kuvioinen laukku, pinssi kylläkin oma myöhempi lisäys)

3. jotain tummaa, mutta ei mustaa eikä PLO-kuvioitua ("palestiinahuivi"), suurta kolmiohuivia. (kuva siis vain huivin kuviosta, pohjaväri on tummanruskea ja sama kukkakuviohärsellys löytyy jokaisesta huivin kulmasta :) )

Ja arvatkaas, kun kaikki kolme löytyivät yhdeltä ja samalta kirpparilta (ja vieläpä juuri siltä kirpparilta, jota suurin osa paikallisista pitää yleensä sinä huonompilaatuisena vaihtoehtona), ja maksoivat yhteensä, mukaan luettuna vielä suuri "bambumatto" terassille (josta listää myöhemmin jossain toisessa postauksessa), 4 e. Rakastan kirppareita <3

 

Mainitsin aikaisemmin luonnosta, ja siirryn siihen jälleen, kävin ystäväni Lurtsin kanssa muutama viikonloppu taaksepäin yöpymässä Jyrävällä, Siilasmajassa;

Jyrävä on 9 metriä korkea vesiputous Kitkajoessa. Siilasmaja on autiotupa, joka sijaitsee suoraan vastapäätä putousta, Jyrävän suvannon edustalla.

Illan tullessa nuotiopaikkamme läheisyydessä palloili tällainenkin pariskunta :)

Nähtävästi yöllä oli ollut pakkasta, sillä vielä illalla kallioseinässä (joka on Siilasmajan toisella puolen) valui vesi, aamulla siinä oli jäätä.

Nokipannukahvit aamukahvina nuotiolla, onko parempaa? <3

 

Ja jatkaakseni luontoaiheella, mainitsenpa että viime perjantaina tuli käytyä luokan kanssa Oulussa erämessuilla, ja tarttuihan sieltä minullekin jotain matkaa, nimittäin pitkän aikaa hankintalistalla kummitellut mato-onki.

Eilen oli sitten onkiloisen ensimmäinen testaus, ja hyvinhän sillä kalaa sai, kunhan löysi oikean paikan.

Ainut vika olikin sitten siinä, että 5:stä saamastani kalasta 4 oli särkiä, ja se 5. sitten tuo pieni ahven.. Mutta kalaa sain kuitenkin!

Ja koska en tykkää kovin montaa asiaa tehdä yksikseni, vaan kaverin kanssa on aina hauskempaa, mukana menossa jälleen Lurtsi, jonka saaliiseen kuului apauttiarallaa 2 kg painava säynävä, 1 siika ja 1 ahven.

Lurtsi ja Lurtsin siika

Lurtsi ja Lurtsin ahven

Säynävästä ei kuvaa ole, sille sattui pienoinen tapaturma. Lurtsin väsyneestä ilmeestä ei kannata myöskään välittää, kello oli paljon, tai tarkemmin sanottuna erittäin vähän. Yöllähän (ja sateella) kala parhaiten syö :)