Nyt pääsin tosissani rassaamaan aivojani, sain juuri tietää, kenelle toimin SNY:nä tällä kierroksella,

ja aivoni alkoivatkin heti raksutella, mitä kaikkea hänelle voisi lähettää.

Tää on kivaa! n_n

Muuan kuva toissakesältä kotimaisemista, Oulangan kanjonilta.

Ehkä hieman epäselvä kuva, mutta komia son maisema silti.

Nää kuvat on nyt kyllä tosi pieniä... Mutta luulis senverta kuvista saavan selvää, että ymmärtää, miksen välttämättä suosittelisi Oulangan kanjonin päiväreittiä (n. 6 km mittainen, lisätietoa tästä, ja muistakin alueen vaellusreiteistä sun muusta löytyy osoitteesta www.luontoon.fi/page.asp) niille kaikista korkeanpaikankammoisimmille ihmisille.

Tällainenkin jännä asetelma löytyi siellä kallionreunalla keikkuessa.

Matkaa kotipaikaltani Oulangan kanjonille (ja Savilammelle) kertyy ehkä n. 15 km (voi olla enemmän, ja voi olla vähemmän, mutta ei se kaukana ole! Ja jotenkin mulla on sellanen olo että kohta äiti penkoo tän mun blogin esille jotain kautta, ja käy kommentoimassa sen tarkan matkan... :D) yleisiä teitä pitkin, tietysti sinne voi myös kävellä Karhunkierrosta (joka muuten kulkee n. 500 metrin päässä kotitalostani) pitkin.

Oli satanut melkein tauotta pari päivää, ja sade vähäksi aikaa lakannut kun lähdin käymään kanjonilla, ja siellähän sitten oli sammakoita. Paljon sammakoita. Ja sammakot on kivoja, joten olihan tästäkin vaakusta pakko saada kuva.
Now you see me, now you don't, mielestäni sammakkoherra (tai -rouva, mistä sitä tietää?) maastoutuu tuonne aika hyvin.
Ja päästi yllättävän lähelle ennenkuin loikki karkuun!